Yksi kiinnostavista SENSOMEMO-hankkeen aikana esille nousseista esineilmiöistä liittyy kodin sisustamiseen, tavaran hallinnan trendeihin, kirjoihin ja oppaisiin sekä näihin liittyvään uuteen ammattiryhmään: ammattijärjestäjiin. Koulutetut ammattijärjestäjät ovat tavaroiden-, tiedon- ja ajanhallinnan ammattilaisia. Yhdysvalloissa 30 vuotta sitten alkunsa saaneita ammattijärjestäjän (Professional Organizer) palveluita on nykyään saatavilla ympäri Suomea. Suomessa ammattijärjestäjiä on koulutettu yli kymmenen vuoden ajan, ja alalla toimii sekä sivutoimisia että päätoimisia ammattilaisia, jotka tarjoavat eri tavoin räätälöityjä palveluita sekä yksityisasiakkaille että yrityksille ja esimerkiksi sosiaalitoimelle. Palvelut ovat myös kotitalousvähennyskelpoisia. Alan kattojärjestön, Suomen Ammattijärjestäjät ry:n tarkoituksena on edistää tietoisuutta alan toiminnasta ja ammatista yleensä, koota yhteen alan toimijat Suomessa ja tarjota heille koulutusta. Yhdistys on luonut ammattijärjestäjän toimintaa ohjaavat eettiset ohjeet ja toimintasäännöt, joita jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan. Heidän mukaansa ”ammattijärjestäjän työn tärkeimmät lähtökohdat ovat asiakkaan etu, auttaminen ja kunnioittaminen, luottamuksellisuus sekä toiminnan avoimuus, rehellisyys ja totuudenmukaisuus.”.
Kiinnostuimme alan ammattilaisen näkökulmasta kodin esineisiin ja niihin liittyviin erilaisiin merkityksiin ja tunteisiin. Haastattelimme Keski-Suomessa Uuraisilla ja sen lähipaikkakunnilla toimivaa ammattijärjestäjää, Marikon toimivaa Mari Vanhalaa. Halusimme muun muassa kuulla, miten hän on päätynyt alalle ja millaisia haasteita esineiden kanssa toimimiseen nykyään liittyy.
Miten päädyit ammattijärjestäjäksi?
Olen opiskellut kodin järjestämistä vapaa-ajallani jo vuodesta 2017 lähtien, aluksi pääosin perhesyistä. Tätä ennen olin suorittanut kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinnon sekä opiskellut tradenomiksi ja kerryttänyt kokemusta kodeista, lapsista ja vanhuksista erilaisissa asiakaspalvelutöissä ja kotona. Kodin esineet ja järjestäminen tulivat ajankohtaisiksi, kun perheeseemme syntyi kolme hyvin allergista lasta. Katkonaisten öiden ja väsymyksen myötä aika ja jaksaminen kodin järjestämiseen olivat vähissä. Kun tavarat alkoivat olla kadoksissa, esimerkiksi harrastuksiin ja eri menoihin lähteminen oli usein hankalaa. Ymmärsin tämän kuormittavan arkeamme entisestään. Opiskelin lopulta syksyllä 2022 ammattijärjestäjäksi, jotta voisin auttaa myös muita selviämään kaaoksen keskeltä sujuvampaan ja helpompaan arkeen.
Millaisia tunteita olet huomannut esineisiin liittyvän?Usein esineissä kohtaa koko elämän tunneskaalan: iloa, onnellisuutta, surua ja vihaa. Lisäksi häpeä on yksi haastavimmista suurista tunteista, jota yleensä työstetään ammattijärjestäjän kanssa. Usein esineisiin liittyy myös ristiriitaisia merkityksiä. Joskus esineet ovat egon pönkittämisen välineitä ja niiden omistaminen tuottaa ylpeyden tunteita. Ylpeys ja häpeä voivat kuitenkin kulkea käsikädessä ja vuorotella riippuen tilanteista ja siitä, kenen silmissä esine on arvokas ja kenen silmissä turha.
Ammattijärjestäjänä kohtaan tilanteita, joissa esineet toimivat taakkana ja kuormana, stressin aiheuttajina. Erityisesti tavaroista huolehtiminen tuottaa kuormituksen ja epäonnistumisen tunteita. Tavaroiden hallinta ja kierrättäminen vaativat työtä, aikaa ja energiaa. Niihin liittyvät prosessit ovat tunnepitoisia ja siten usein kuormittavia.
Millaiset esineet ovat helppoja tai vaikeita järjestettäviä?
Usein hankalimpia ammattijärjestäjän näkökulmasta ovat esineet, jotka ovat muistojen vuoksi ainutlaatuisia, mutta joille ei ole käyttöä arjessa. Tunnearvoa sisältävien esineiden suhteen on vaikein antaa ammatillisia neuvoja. Ystäväni esimerkiksi pohtii parhaillaan, luopuako mummon kahviastiastosta: pitäisikö se säilyttää kokonaan vai olisiko tilan säästämisen kannalta viisasta pitää vain yksi kuppi? Valintaan on haastavaa ottaa kantaa, jos esine tai esinekokonaisuus on tärkeä ja uniikki. Sen sijaan henkilökohtaisten ns. tavoite-esineiden suhteen on mahdollista esittää kriittisiä kysymyksiä. Näistä esineistä esimerkkinä ovat niin sanotut tavoitevaatteet, joita säilytetään ihanneminän tai fantasiaminän (ks. Aalto 2023) vuoksi. Jos ajatuksena on, että esinettä tullaan vielä joskus käyttämään tai haluttaisiin käyttää, ne liittyvät siihen, millainen henkilö haluaisi olla. Tärkeää olisi uskaltaa kysyä, voiko ihannekuvasta ja siihen liittyvästä tavoitteesta päästää irti? Tavoite-esineet voivat olla muutakin kuin vaatteita, esim. keittiövälineitä, kirjoja tai erilaisia harrastusvälineitä. Niiden kohdalla on tärkeää pohtia mihin todella jaksaa, kykenee ja pystyy.
Jotkut hankalat esineet puolestaan liittyvät tiettyihin aikakausiin ja niistä luopuminen elämän erilaisiin siirtymiin. Usein tietyistä elämän tärkeistä hetkistä kertovia esineitä säilytetään jonkun aikaa, mutta ei välttämättä loputtomasti. Ajankulu usein helpottaa luopumista, tunneside esineeseen ikään kuin ohenee. Sekä tavoite- että muistoesineiden suhteen olisikin tärkeä elää tässä päivässä ja kysyä, mikä on minulle tärkeää nyt. Luopuminen aiemmin hankitusta kalliista ja arvokkaista esineistä voi olla vaikeaa, vaikkei esineellä ole käyttöä eikä se on käytännöllinen. Tällaisia esineitä yritetään usein myydä sen sijaan että ne annettaisiin pois.Miten ammattijärjestä toimii ja kuka hänen palveluistaan voi hyötyä?
Ammattijärjestäjä auttaa siinä, ettei tunteiden ja tavaroiden kanssa tarvitse olla ja toimia yksin. Hän tarjoaa sekä henkistä tukea että osallistuu käytännön toimintaan ja antaa erilaisia ohjeita, joiden avulla voi päästä eteenpäin kaoottisessa tilanteesta ja toimia jatkossa. Tehtävä on siis varsin kokonaisvaltainen, sillä tavaroita läpikäydessä käydään läpi elämää. Menneisyyden läpikäymisen lisäksi järjestäessä luodaan tulevaisuuden näkymä. Pohdin asiakkaan kanssa ensin, mitä järjestämisellä ja karsimisella halutaan saavuttaa ja mikä sen tavoitteena on. Kaikkea esineisiin liittyvää ei tarvitse avata järjestäjälle, vaan tärkeää on, että asiakas saa tukea, pääsee pohtimaan asioita ja tekemään päätöksiä.
Usein ammattijärjestäjä auttaa lapsiperheitä, joissa ei ole ollut aikaa tai mahdollisuutta pohtia tavaroiden järjestystä ja joissa eri-ikäisten perheenjäsenten vaatteita, leluja ja harrastusvälineitä kertyy paikkoihin, joissa ne ovat tiellä. Perheissä ammattijärjestäjän vinkeistä ja avusta hyötyvät kaikki, sekä aikuiset että lapset. Puhunkin mielelläni tavarakasvatuksesta, eli siitä, että lapsia ohjataan huolehtimaan omista tavaroistaan ja kiinnittämään huomiota niiden kanssa toimimiseen. Usein lapsille syntyy ammattijärjestäjän vierailun jälkeen oivalluksia liittyen omiin leluihin ja muihin tavaroihin, Uusien ehdotusten myötä heidän ymmärryksensä oman toiminnan vaikutuksista sekä perhepiirissä että laajemmin kulutuskeskeisessä maailmassa kasvaa. Usein lapset motivoituvat karsimaan ja järjestämään esineitä, kun he huomaavat, miten kivaa on, kun oma huone on siisti ja tavarat helppo löytää.
Marin toiminnan mottona on ”kohti kaaosta ja sen yli.” Mikä on mielestäsi tärkeintä arjen kaaoksen hallinnassa ja mikä auttaa kaaoksen yli?
Pienetkin teot. Kokonaista kotia tai edes huonetta ei tarvitse järjestää yhdellä kertaa, vaan järjestelyjä voi tehdä kori tai hylly kerrallaan, ja hyvä esimerkki voisi olla vaikka sukkalaatikon tai yhden keittiön hyllyn järjestäminen kerrallaan. Järjestämistä ei tarvitse suorittaa. Olen järjestänyt somekampanjana kerran vuodessa tammikuun karsintakarnevaalit, jotka sijoittuvat yhden kuukauden ajalle. Ideana on, että jokaisena päivänä karsitaan päivämäärän mukaisesti tavaroita: ensimmäisenä yksi, toisena kaksi jne. Koko kuun läpäiseminen voi olla vaikea aloittelijalle, mutta tavoitteen ei tarvitse olla koko haasteen toteuttaminen. Tärkeää on kannustaa ihmisiä toimimaan asettamalla konkreettinen tavoite ja aikaikkuna esineiden karsimiselle.
Kirjallisuus:
Aalto, Ilana 2023: Vartin voima. 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseksi. Jyväskylä: Atena.
Järjestämiseen liittyviä podcasteja:
TAVARATASAPAINOILUA podcast https://open.spotify.com/show/6vmHufayKUroUSZMl6kKGE TAVARAVALMENTAJA https://www.tavaravalmentaja.fi/podcast
